Käyn tässä blogissani läpi, millainen vaatimus on esitetty vanhojen väestönsuojien kunnostukselle pelastuslain 72 pykälässä. Vaatimus koskee vain rakennusten yhteydessä olevien vanhojen väestönsuojien kunnostamista, vaatimus ei koske esim. yhteisiä kalliosuojia. Lain perusteluissa on selostettu tarkemmin, miksi ja miten väestönsuoja tulee kunnostaa nykyisten määräysten mukaiseksi.
A. Pelastuslaki 379/2011, 72 §
Laissa oleva teksti on kirjoitettu liian lievästi, jolloin kunnostuspykälä on jäänyt lähes ”kuolleeksi kirjaimeksi”. Lain teksti kuuluu seuraavasti;
”Jos rakennuksessa, jossa on väestönsuoja, tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukainen rakennuksen rakentamiseen verrattavissa oleva korjaus- tai muutostyö tai käyttötarkoituksen muutos, myös väestönsuoja on kunnostettava siten, että se täyttää soveltuvin osin 74 §:ssä ja sen nojalla säädetyt väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset”.
Säädöksen tulkinnassa on ollut suurta kuntakohtaista vaihtelua. Rakennustietosäätiön tekemässä KH05-00478 kortissa on sanottu tarkemmin, milloin ja mitä väestönsuojan korjauksessa tehdään.
Asuinrakennuksissa ja teollisuudessa väestönsuojan kunnostamisen yhteydessä, ilmanvaihtolaitteiden mitoituksessa tulisi voida käyttää soveltuvin osin rakennuksen nykyistä henkilömäärää. Näin tehdään jo teollisuusrakennuksissa. Useimmiten 60-luvun asuinrakennuksissa asuu nykyisin huomattavasti vähemmän asukkaita, kuin väestönsuojan alkuperäinen mitoitus edellyttää. Nykyinen ilmanvaihtolaitteisto tuottaa huomattavasti suuremman ilmamäärän henkilöä kohti, kuin alkuperäinen säädös on edellyttänyt. Vuosien 1958-1971 lainsäädäntö edellytti suodatustilanteessa ilmamäärää 1,6 m3/h suojapaikkaa kohti. S1- luokan suojissa vuosina 1972-1999 ilmamäärän vaatimus oli 2,0 m3/h. Nykyinen vaatimus on suodatuskäytössä 2,4 m3/h.
Uudistuksen tarpeessa ovat erityisesti vuosina 1954—1971 rakennetut väestönsuojat, joissa on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa (10 000 väestönsuojaa).
Väestönsuojan saneerauksen yhteydessä henkilöä kohti tarvittavana pinta-alana käytetään 0,75 neliömetriä. Väestönsuoja kunnostamisesta on tehtävä korjaussuunnitelma sekä väestönsuojapiirustus on päivitettävä.
Väestönsuojan kuntokartoituksen tekisivät väestönsuojien määräyksiin perehtyneet ja riittävän koulutuksen saaneet väestönsuojatarkastajat.
B. Pelastuslain 379/2011 perustelut
Väestönsuojien rakentamisen kustannusten kohdassa esitetään seuraavaa;
”Lakiehdotuksen mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavien korjaus- ja muutostöiden yhteydessä sekä muutettaessa rakennuksen käyttötarkoitusta tulisi myös väestönsuoja kunnostaa siten, että se täyttäsi soveltuvin osin sisäasiainministeriön asetuksella säädettävät väestönsuojien teknisiä yksityiskohtia koskevat määräykset. Uudistuksen tarpeessa ovat erityisesti vuosina 1954—1971 rakennetut väestönsuojat, joissa on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa (10 000 väestönsuojaa). Väestönsuojien kunnostamisen arvioidaan toteutuvan 40 vuoden kuluessa ja kunnostamisen vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa”.
Runsaan kymmenen vuoden kokemuksen perusteella A-, B- ja C-luokan väestönsuojien kunnostuksia on tehty tämän pykälän (72) perusteella erittäin vähän ja tämä kohta kaipaa täsmennystä. Tarkoitus oli hyvä, mutta toteutus ontuu. Lakiin tulisi määrittää aikaraja, johon mennessä erityisesti hiekkasuodattimilla varustetut suojat tulisi modernisoida. Sama vaatimus tulee asettaa 60-luvun kalliosuojien kunnostukselle. Lain lisäksi tulisi laatia ministeriön asetus tai vähintään ohje väestönsuojien modernisoinnista.
Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa 72 §:n kohdassa on sanottu väestönsuojan kunnostamisvelvollisuudesta muutos- ja korjaustyön yhteydessä seuraavaa:
”Säännöksessä tarkoitetusta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä.
1. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 §:n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa.
2. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen.
3. Muuta kuin edellä tarkoitettua rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin.
4. Edelleen rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa.
5. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin.
6. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään mainitun lain mukaan muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen.
7. Pykälän mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.
8. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta.
9. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutosja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen.
10. Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi.
11. Väestönsuojan kuunostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista.
12. Kunnostamisvelvollisuuden piiriin kuuluisivat väestönsuojan tekniset yksityiskohdat, joiden vaatimuksista säädetään sisäasiainministeriön asetuksella. Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä”. Lainaus loppuu.