Olen vuonna 2016 eläkkeelle siirtynyt sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi.

Elämän työni olen tehnyt sisäministeriössä väestönsuojista vastaavana virkamiehenä.

Työurani on ollut poikkeuksellisen pitkä; lähes 40 vuotta Suomen väestönsuojista vastaavana virkamiehenä.

Kun aloitin työni vuonna 1977, nykymitoituksen mukaan alle 1,5 miljoonalle suomalaiselle löytyi turvapaikka väestönsuojassa.

Nykyisin väestönsuoja turvaa 4,4 miljoonan suomalaisen elämää noin 54 000 väestönsuojassa. Väestönsuojien rahallinen arvo on 4,5 miljardia euroa.

Tasavallan presidentti myönsi minulle rakennusneuvoksen arvonimen 2016 kesällä.

Syksyllä 2016 ilmestyi kirjoittamani ja kokoamani väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja 1927-2016.

Jo pitkän työurani ja kokemuksen kautta hallitsen väestönsuojien rakentamiseen liittyvät lait ja säännöt. Kotisivuiltani löytyy jatkossa erilaisia väestönsuojiin ja väestönsuojeluun liittyviä oppaita ja tutkielmia. Ensimmäinen julkaisuni kotisivullani on väestönsuojien hinnan määrittely.

Mielestäni ei koskaan korosteta liikaa väestönsuojien merkitystä poikkeusoloissa yhteiskunnan toimintojen jatkumisen näkökulmasta.

Väestönsuojat eivät ole pelkästään rakentamiskustannus, vaan ne liittyvät kiinteästi kokonaismaanpuolustukseen. Väestönsuojat tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista. Kun perheiden ja kotien suojaus on kunnossa, ovat kansakunnan henkinen kriisinsietokyky ja väestön turvallisuuden tunne hyvällä tasolla.

Suomen tapa rakentaa väestönsuojia luonnehdin ”nerokkaaksi”, koska väestönsuoja syntyy usein sivutuotteena päärakennuksen yhteyteen. Väestönsuojaan käytettävät lisäkustannukset saavat nousta korkeintaan kahteen prosenttiin kokonaiskustannuksista.