MUISTIO VIRON VSS LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 6.10.2025
Hienoa, että muuallakin on herätty väestönsuojien rakentamiseen. Yhteen aikaan kirjoitettiin, että Suomi ja Albania rakentavat vain turhia ja kalliita väestönsuojia.
Nyt mukaan on liittynyt Viro. Viron parlamentti hyväksyi väestönsuojien rakentamisen 24.9.2025. Velvoite rakentaa väestönsuoja muodostuu rakennuksen omistajalle. Tämä tapa on osoittautunut Suomessa tosi toimivaksi, ei olla riippuvaisia valtion tai kuntien budjeteista ja suojia tulee sinne missä ihmisiä asuu ja työskentelee. Täydellisyyteen pyrittäessä tähän tarvitaan täydentävä järjestelmä, joka tuottaa väestönsuojia niille uhanalisille alueille, jota tämä järjestelmä ei tuota.
Väestönsuojalle asetetut vaatimukset ovat samat kuin Suomessa. Väestönsuojan tulee antaa suojaa ihmisille räjähdykseltä ja siihen liittyvältä paineaallolta, sinkoavilta esineiltä ja ilman epäpuhtauksilta, mukaan lukien ionisoivalta säteilyltä.
Väestönsuojat jakaantuva julkisiin suojiin ja ei julkisiin suojiin. Tämä vaatimus poikkeaa Suomen järjestelmästä. Suomessa lähdetään siitä, että kuka tahansa voi mennä tarvittaessa lähimpään suojaan.
Julkinen suoja rakennetaan, kun kyseessä on rakennus, jota sen käyttötarkoituksen vuoksi käyttää suuri määrä ihmisiä, tai jonka bruttopinta-ala on vähintään 10 000 neliömetriä. Julkiseen suojaan taataan pääsy kaikille.
Ei-julkinen suoja rakennetaan, kun rakennetaan: asuinrakennus, majoitus- tai ravintolarakennus, toimistorakennus, kauppa- tai palvelurakennus taikka viihde-, koulutus-, terveydenhuolto- tai muu julkinen rakennus tai erityisrakennus, jonka bruttopinta-ala on vähintään 1200 neliömetriä sekä teollisuus- tai varastorakennus, jonka bruttopinta-ala on vähintään 1500 neliömetriä. Ei-julkinen suoja on tarkoitettu ensisijaisesti kyseisen rakennuksen käyttäjille.
Suojan omistaja ottaa suojan käyttöön suojautumista varten 72 tunnin kuluessa valtioneuvoston asiaa koskevasta päätöksestä. Kiireellisessä tapauksessa päätöksen suojan käyttöönotosta tekee Pelastuslaitos tai Puolustusvoimat. Suojautumisen järjestää Pelastuslaitos.
Väestönsuojien rakentamisen yleisperiaate, käyttöönotto ja neliörajat ovat samat kuin Suomessa.
Väestönsuojalle asetettavat vaatimukset ovat lähes samat kaikkialla:
Väestönsuojan ulkokuoren tulee kestää lähietäisyydellä täysosumaa lukuun ottamatta määrätyn kokoisen pommin räjähdys ja siihen liittyvä paineaalto ja sirpalevaikutus. On sitten väestönsuoja missä maailman kolkassa sen tulee täyttää edellä mainitut vaatimukset. Teräsbetoninen ulkokuori antaa tähän hyvät lähtökohdat. Mikäli suoja rakennetaan maan päälle eikä sillä ole suojaavia rakenteita ympärillä tulisi seinien painekuormaa suurennetaan.
Väestönsuojan olosuhteet suojautumisen aikana tulee järjestää niin, että suojassa oleskelu on mahdollisimman inhimillinen. Jokainen henkilö tarvitsee määrätyn määrän puhdasta ja raikasta ilmaa. Ilmamäärä riippuu siitä, ovatko henkilöt pelkästään levossa vai tekevätkö he fyysistä työtä. Toinen tärkeä asia on väestönsuojan lämpötilan ja kosteuden pitäminen siedettävänä eli alle 28 astetta.
Väestönsuojassa tulee olla tehokas ilmanpuhdistusjärjestelmä, joka suodattaa ilman epäpuhtauksilta, mukaan lukien ionisoivalta säteilyltä.
Suomen määräysten mukaan väestönsuojaan on saatava paineventtiilin kautta esisuodatettua ilmaa vähintään 7,3 kuutiota tunnissa ja suodatustilanteessa 2,4 kuutiota tunnissa henkeä kohti
ja ilma jakaantuu tasaisesti väestönsuojassa. Näillä ilmamäärällä pystytään pitämään väestönsuojassa kohtuulliset olosuhteet.
Ilmanvaihtolaitteiston tulee toimia sähköllä tai käsin kampea pyörittäen. Suositeltavaa olisi, että väestönsuojan tarpeisiin hankittaisiin sen ulkopuolelle sijoitettu varavoimakone tai ainakin valmius liittää väestönsuoja varavoimakoneeseen.
Väestönsuojassa tulee voida pitää ylipainetta vähintään 50 Pascalia.
Muita väestönsuojan vaatimuksia:
Rakennusten yhteinen suojapaikka saa sijaita enintään 250 metrin päässä. Pääsääntöisesti rakennuskohtaiset väestönsuojat tehdään rakennuksen alimpaan kerrokseen. Kallion sisään rakennetulla yhteisellä suojalla on useita sisäänkäyntejä.
Suojatilan todellinen suojatila on suojassa olevien ihmisten suojaamiseen varattu tila; jokaista suojautujaa kohden on oltava vähintään 0,75 neliömetriä tilaa. Suomessa päädyttiin tähän pinta-alaan 1999.
Väestönsuojan koon on oltava vähintään 2 % hyötypinta-alasta.
Teollisuusrakennus ja muu ”rakennustyyppi 2” osalta todellisen suojatilan on oltava vähintään 1 % hyötypinta-alasta. Tämä vastaa Suomen vaatimusta. Suomella on pitkäaikainen kokemus siitä, että väestönsuojan kustannukset eivät saa olla kohtuuttomia.
Vierekkäin saa sijoittaa enintään kaksi S1-luokan suojarakennusta (jäljempänä suojaryhmä), joiden todellinen suojapinta-ala on enintään 270 neliömetriä. Suojaryhmien välisen etäisyyden on oltava vähintään 20 metriä. Tämä määritelmä on peräisin 1960 luvulta, perusteena riskiarvio suojien tuhoutumisesta.
Käymälä, yksi käymälä jokaista 20 neliömetriä varsinaista suojaustilaa kohden, vähintään 0,7 neliömetriä käymäläkoppia kohden on laskettava.
Kuormitus, S1-luokan suojan rajarakenne on suunniteltava kestämään normaalin kuormituksen lisäksi seuraavat iskuaaltokuormat:
1) katto ja rajaseinät 100 kN/m2;
2) lattia, lattiapinta ulkoisia olosuhteita vasten 100 kN/m2;
3) maan varassa oleva lattia – ei vaatimusta;
4) hätäuloskäyntikäytävä 25 kN/m2.
Sirpalesuojaus
(1) Suojan ovien, luukkujen, venttiilien ja muiden laitteiden on oltava joko sirpalesuojattuja tai ne on suojattava ylhäältä ja sivuilta sirpalesuojarakenteilla, jotka suojaavat vähintään 45 asteen kulmassa tulevilta lentäviltä esineiltä.
(2) Sirpalesuojarakenteeseen on kuuluttava kaikki suojarakenteet, jotka sijaitsevat enintään 10 metrin etäisyydellä suojattavasta kohteesta.
(3) Sirpalesuojarakenteen yhteenlaskettu vähimmäispaksuus on seuraava:
1) teräsbetoni 200 millimetriä;
2) teräs 30 millimetriä;
3) maaperä 600 millimetriä.
Suojatilan ilmanvaihto
(1) Suojatilassa on oltava rakennuksen ja huoneen normaalin käyttötarkoituksen mukainen normaalikäyttöön tarkoitettu sekä suojautumisen yhteydessä käytettävä ilmanvaihto.
1) ilmanvaihtolaite jokaista 45 neliömetriä kohden suojatilan todellisesta pinta-alasta;
6) ylipaineventtiilit, kaksi ilmanvaihtolaitetta kohden, joiden kautta ilma poistuu suojasta ja jotka säätelevät suojatilan ylipainetta;
(9) Jos 7 ja 8 kohdassa esitetyt ratkaisut eivät ole sovellettavissa, suojan tuloilma voidaan ottaa rakennuksen sisältä.
(10) Jos suojaan asennetaan useampi kuin yksi ilmanvaihtolaite, niille on varattava erillinen huone. Ilmanvaihtolaitteen edessä on oltava riittävästi tilaa laitteen manuaalista ohjausta varten.
Määräyksestä puuttuu ilmamäärät
Sulkutila
(1) Suojaustilassa on oltava suojaustila tai suojausteltta, joka estää vaarallisten aineiden pääsyn suojaustilaan, kun suojaustilan ovi avataan.
(2) Suojausteltta asennetaan turvaoven sisäpuolelle suojaustilan käyttöönottoa varten. Suojaustilan turvaoven sisäpuolella on oltava vähintään 2,5 neliömetriä tilaa suojausteltalle, ja tarvittavan tilan on oltava tasainen ja se on esitettävä suojaustilan piirustuksessa
WC tila, jokaista 20 neliömetriä todellista suojauspinta-alaa kohden on oltava vähintään yksi wc. WC:n sijainti on merkittävä suojaustilan piirustukseen.
Juomavesi, Suojassa on oltava vesihana. S1-luokan suojassa vesihana saa sijaita suojan ulkopuolella enintään 15 metrin päässä suojan ovelta.
Viestintäyhteyksien käytön mahdollistava tekninen järjestelmä.
Sähkönsyöttö ja lämmitys.
Suojassa on järjestettävä jätteenkeräys.
Suojatilan laitteiden vaatimustenmukaisuuden arviointi
Suojatilan laitteiden ja varusteiden, mukaan lukien suojaovien ja -luukkujen, ilmanvaihtolaitteiden, sulkutelttojen ja muiden laitteiden, vaatimustenmukaisuus on tarkastettava riippumattoman arviointilaitoksen toimesta.
Tästä puuttuu vielä laiteiden vaatimukset.