Rahaa Ukrainaan
Suomi on alan johtava maa väestönsuojien suunnittelussa, laitteiden ja varusteiden tekemisessä sekä suojien rakentamisessa. Suomessa on kehitetty systemaattisesti väestönsuojien rakentamista aina vuodesta 1958 lähtien. Meille on kehittynyt erinomainen tapa valita parhaat ratkaisut, jotka ovat toimivia, kustannustehokkaita ja nopeita ottaa käyttöön.
Meillä on jo Business Finlandin vetämä laaja alan yritysten yhteistyöverkosto, jolla on tähän valmiudet jo olemassa, niitä ei tarvitse luoda uudestaan.
Kun varat sidotaan suomalaisen osaamisen vientiin, tulee ratkaisuista oikeita, ja vältetään mahdolliselta sekavalta kilpailuttamiselta, kun eri mailla kuitenkin on erilaiset lähtökohdat väestönsuojien rakentamiseen. Suomessa pystytään jo nyt rakentamaan alusta loppuun täysin valmiita elementtiväestönsuojia 3-4 viikossa tilauksesta. Tämä sen johdosta, että yritysten välinen yhteistyö on toiminut jo pidemmän aikaa.
Ukraina on jo Suomen konsulaatin kautta pyytänyt apua oman kansallisen väestönsuojalainsäädännön luomiseen. Olen jo käännättänyt sen suomeksi, tehnyt muutos- ja parannusehdotuksia siihen, niin että se tulisi vaatimusten osalta olemaan riittävä ja myös soveltuva Ukrainan ( ja muidenkin maiden ) olosuhteisiin.
Asiapaperista tuli kuitenkin sellainen sekasikiö, ettei sillä pysty suunnittelemaan tasavertaisia väestönsuojia, tarvitaan yksiselitteiset määräykset kuten Suomella on ja pian myös Virolla.
Kaikilla valtioilla on rahaa ja jokainen valtio on ottamassa rahaa vastaan, 13 miljoonaa on iso raha. Sillä saa optimikokoisia 135 m2 väestönsuojia Suomessa 40 kappaletta, joihin mahtuu 7200 henkilöä. Toisaalta se on pieni raha, kun ajatellaan koko Ukrainan valtion pitkäaikaista väestönsuojien rakentamisohjelmaa. Suomen rahalle saadaan paras tuotto, kun sillä kehitetään väestönsuojien rakentamisen lainsäädäntöä Suomen mallin mukaiseksi.
Kun aletaan pilkkoa väestönsuojan rakentamisen kustannuksia, huomataan että, suurimman osan kustannuksista muodostaa betonirakenteet (perustukset, lattia, seinät ja katto) 48%, laitteiden ja varusteiden (ovet, luukut, ilmanvaihtolaitteet, wc, vesi ja muut varusteet) osuus on vain 15%. Betonirakenteita osaa tehdä kaikki rakennusalan yritykset. Väestönsuoja voidaan tehdä myös elementtirakenteisena ja se vaatii yksityiskohtaista suunnittelua. Suomella on tähän 50 vuoden kokemus ja Lapissa tehty täysmittainen räjäytyskoe 1992. Laitteiden valmistaminen edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä ja hyväksyntälaitoksen olemassaoloa (VTT). Väestönsuojien suunnittelu edellyttää, että on olemassa yksiselitteiset määräykset rakentamisesta, sen osuus on 8% kokonaiskustannuksista.
Edellisessä blogissani kerroin kuinka Viro on kopioinut Suomen määräykset lähes sellaisenaan. Viro haluaa tehdä Suomen määräyksiin muutamia parannuksia. Viron edustaja on tiedustellut minulta perusteluja määräysten yksityiskohtiin. Kerron mielelläni, perusteluja yksityiskohtien valintoihin, olinhan itse kirjoittamassa Suomen määräyksiä neljällä vuosikymmenellä.
Alkuvuodesta kävin läpi Ukrainan väestönsuojien määräykset (DBN V.2.2-5:2023) ja käänsin ne suomeksi. Määräyksessä käsitellään väestönsuojien rakentamisen vaatimuksia tosi monelta kantilta, työssä oli mukana yli 100 alan asiantuntijaa ja kaikki yhteiskunnan toimijat. Asiapaperista tuli kuitenkin sellainen sekasikiö, ettei sillä pysty suunnittelemaan tasavertaisia väestönsuojia, tarvitaan yksiselitteiset määräykset kuten Suomella on ja pian myös Virolla.
Suomen tulisi tehdä Ukrainalle väestönsuojien rakentamisen lainsäädäntö meidän normien mukaan, silloin Suomalaiset yritykset olisivat etuasemassa. Takaan, että väestönsuojista tulisi vaatimusten mukaisia ja kustannuksiltaan edullisia.
Ulkoministeriön tiedotteen mukaan hallituksen raha-asiainvaliokunta päätti 30.10. puoltaa 11 miljoonan euron tukea Suomen ja Ukrainan johtamalle väestönsuojakoalitiolle.
Tuki kanavoidaan Euroopan unionin Ukraina-tukivälineen kautta siviiliväestönsuojien rakentamiseen. Suomessa on sektorin osaamista ja suomalaisyrityksillä on mahdollisuudet löytää paikkansa kilpailutuksissa.
Tukiväline valittiin koalition pääasialliseksi rahoitusinstrumentiksi, koska siinä toimii jo entuudestaan väestönsuojahanke, jota Ukrainaan sijoittuneet Liettuan ja Belgian kehitysyhteistyötoimistot toimeenpanevat. Näin hyödynnetään jo olemassa olevia rakenteita ja Suomen rahoitus saadaan tehokkaasti käyttöön koulujen, sairaaloiden ja yhteisöjen suojien rakentamiseen.
Koalitioyhteistyö auttaa Ukrainaa pitkäjänteisen suojaverkoston rakentamisen alkuun lahjamuotoisella rahoituksella ja rakentamisen tiekartalla niin, että se voi jatkaa rakentamista laina- ja sekarahoituksella. Ukraina-tukivälineen toinen etu onkin skaalautumismahdollisuus, sillä sen toinen pilari kanavoi kansainvälisten rahoituslaitosten lainarahaa.
“Johtamalla väestönsuojakoalitiota Suomi osoittaa tarpeellista johtajuutta siviiliväestön suojelemisessa ja myös kansainvälisten investointien vauhdittamisessa. Olen pitänyt tiiviisti yhteyttä alan yrityksiin ja ne ovat valmiita toimimaan Ukrainassa”, ministeri Ville Tavio sanoo.
Väestönsuojakoalition avajaiset järjestetään vielä ennen vuodenvaihdetta. Koalitio tuo eri toimijat yhteen sekä koordinoi ja kehittää työtä Ukrainan siviiliväestön resilienssin vahvistamiseksi.
Ukrainan ja Suomen sisäministeriöiden sekä Ukrainan pelastuspalvelun kehittämis- ja pilottirakentamishankkeelle on jo aiemmin myönnetty 2,2 miljoonaa euroa vuosille 2025–2027. Yhteensä Suomi panostaa Ukrainan siviiliväestönsuojiin siis yli 13 miljoonaa euroa.