Päiväkodin väestönsuojan koon mitoitus
Tämä ja ne muut hankkeet, joihin olen osallistunut viimeisten vuosien aikana osoittavat sen, että emme onnistuneet ministeriössä asetuksen säätämisessä tai sen tulkinnasta täydellisesti. Asetukseen tuli kaksi epämääräistä sanaa, väestönsuojan mitoituksesta. Suosittelisin väestönsuojan koon vaatimuksen tarkentamista tai sen muuttamista prosenttiperusteiseksi esimerkiksi 4 % kerrosalasta.
1. voidaan väestönsuojan koko määrätä henkilömäärää mukaan
2. keskimäärin oleskelee.
Lisäksi väestönsuojien rakentamisessa on periaate, ettei suojan rakentaminen saa tulla kohtuuttoman kalliiksi 4% kokonaiskustannuksista.
Toisaalta on hyvä ja se oli myös lainlaatijan tarkoituskin, että kunta voi oman tarpeensa mukaan määritellä näiden julkisten rakennusten suojien koon. Tällä suojapaikkojen lisäyksellä haluttiin korvata yleisten suojien rakentamisvelvollisuuden lopettaminen. Koulut ja päiväkodit ovat kuntalaisille tuttuja kokoontumispaikkoja, joita voidaan käyttää myös evakuointitilanteessa.
Teollisuuden väestönsuojan koon mitoituksessa 1% kerrosalasta, joka on maksimi ja henkilömäärä voi tuoda tähän helpotusta.
Hoitoalan rakennusten suojapaikkojen määrän mitoituksessa yleensä käytetään keskimääräistä henkilömäärää.
Itse olin väsäämässä kyseistä tekstiä ministeriössä 1999. Myös lain teksti on epämääräinen, mutta se onkin vain suuntaa antava asetukselle, jonka pitäisi olla selkeä ja yksiselitteinen.
Rakennusprojektin toteutuksessa syntyy tosi iso ongelma, ellei tarjouspyynnössä tai piirustuksissa ole riittävän tarkasti määritelty periaatetta, kuinka väestönsuojan koko mitoitetaan.
Tässä eräs esimerkki, suunnitteluohjeessa sanottiin seuraavasti väestönsuojan mitoituksesta:
”Kohteeseen rakennetaan S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Suojapinta-ala mitoitetaan hoitopaikkamäärän mukaan (0,75 m2/henkilö). Väestösuojien mitoituksen mahdollisista lievennyksistä neuvotellaan tarkemmin väestösuojeluviranomaisten kanssa jatkosuunnittelun aikana”.
Erääseen keskisuureen kaupunkiin ollaan rakentamassa 2500 neliömetrin suuruista päiväkoti. Päiväkodin rakentamiskustannukset ovat noin 8,0 milj. euroa + ulkoalueet. Päiväkotiin tulee noin 175 lasta ja henkilökuntaa 40, yhteensä kokonaishenkilömäärä on 215.
Kyseisessä tapauksessa väestönsuojan koon valinnassa vaikuttaa tilan normaaliolojen käyttö. Vuoden 2011 lainuudistuksissa painotettiin erityisesti väestönsuojan normaaliolojen käyttöä.
Kevennyksiä määräyksiin tehtiin seuraavasti, painerakenteiden paksuudet (300 mm), painekuormat (100 kN/m2) yhtenäistettiin, vesipiste voi olla väestönsuojan ulkopuolella ja väestönsuojan voi rakentaa 135 m2:n suuruiseksi ja suojan käyttöönottoaikaa pidennettiin 72 tuntiin.
Perustelut suojan koolle:
Pelastuslaki lähtee sitä, että väestönsuoja tehdään sen kokoiseksi, että rakennettavassa rakennuksessa asuvat, oleskelevat tai työskentelevä henkilöt mahtuvat väestönsuojaan. Asetuksella on tarkemmin säädetty minkä kokoiseksi väestönsuoja tulisi tehdä. Lisäksi pelastuslaissa on säädetty, ettei väestönsuojan rakentaminen saa tulla kohtuuttoman kalliiksi rakennuksen kokonaiskustannuksiin nähden.
Kohtuuttomuuden rajana on pidetty lain perustelujen mukaa 4 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämä vaatimus sopii huonosti päiväkoteihin, kouluihin ja hoitoalan rakennuksiin, joihin lainsäätäjän mukaan tulee rakentaa suojapaikkoja kaikille rakennuksessa työskenteleville. Tätä 4 prosentin rajaa on kuitenkin käytetty myös päiväkodeissa. Rakennus voi olla kunnan omistama tai yksityinen, jolloin kohtuuttomuuden raja tulee käyttöön. Tämä kohtuuttomuuden raja oli käytössä jo 1939 säädetyssä ensimmäisessä väestönsuojien rakentamista koskevassa laissa.
1. Yleinen väestönsuojan kokoa koskeva vaatimus on, 2 % asianomaisen rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Myymälä-, teollisuus-, tuotanto. ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta varsinaisen suojatilan pinta-ala tulee olla vähintään 1 % kerrosalasta. Kahden prosentin vaatimusta pidetään koulujen osalta miniminä. Osa kunnista käyttää 2 prosentin minimivaatimusta. Kyseisen päiväkodin rakennusoikeudellinen kerrosala on 2500 k-m2, joka tietää prosenttimitoituksen mukaan varsinaista suoja-alaa 50 m2, kun käytetään 2 %.
2. Vuonna 1999 valtioneuvoston asetukseen 857/1999 lisättiin mm. oppilaitoksia ja hoitoalan rakennuksia koskeva vaatimus, jossa mitoitusperusteena on prosenttimitoituksen lisäksi rakennuksen keskimääräinen henkilömäärää. Asetuksen mukaan henkilömäärämitoitus on vaihtoehtoinen prosenttimitoituksen kanssa. Asetuksen teksti kuuluu näin, ”…jos opetusalan tai hoitoalan rakennukseen rakennettava väestönsuoja olisi liian pieni oppilaspaikkoihin taikka hoitopaikkoihin nähden, voidaan väestönsuojan koko määrätä sen henkilömäärän mukaan, joka rakennuksessa keskimäärin oleskelee”.
Henkilömitoitukseen perustuva väestönsuojan koon mitoituspäätös on tehty kuntakohtaisesti. Näin väestönsuojan koko ja kustannukset vaihtelevat aika rajusti.
Päiväkoteja ja oppilaitoksia voitaisiin käyttää poikkeusoloissa myös evakuointien tukikohtina, sillä ne ovat kansalaisille tuttuja paikkoja. Tällöin isohko väestönsuoja olisi enemmän kuin tarpeellinen. Tätä argumenttia kunnat voisivat käyttää väestönsuojan koon määrittelyssä.
Kun yleisten suojien rakentaminen 2011 lopetettiin lain ”kuolleena kirjaimena”, voisivat koulujen henkilömäärän mitoituksen perusteella tehdyt suojat toimia myös ns. yleisinä suojina. Tässä valtiovalta voisi tulla kuntaa vastaan, kustantamalla jonkin osuuden henkilömitoituksen tuomista lisäpaikoista, ainakin niillä alueilla, joissa kunnan suojapaikkamäärä alittaa esim. 50 % rajan.
Normaaliolojen käytön vaikutus kustannuksiin
Väestönsuojan kustannusten määrittelyssä lähdettiin siitä, että suojan normaaliolojen käyttönä on varasto. Tällä laskentatavalla poikkeusolojen kustannukset ovat puolet koko väestönsuojan kustannuksista. Mikäli väestönsuojan normaaliolojen käytön varustaminen tulee varastokäyttöä kalliinmaksi, lasketaan kustannukset normaaliolojen puolelle. Sellaisissa tapauksissa, jossa ei väestönsuoja ole mahdollista tehdä varastoksi, voidaan normaaliolojen käytön kustannuksia siirtää varsinaisen suojan kustannuksiksi. Tämä tulee kysymykseen helpotuksia käsiteltäessä.
Oletuksena on myös, että suojassa ei ole hätäpoistumiskäytävää, vaan luukku seinässä. Väestönsuoja perustetaan maanvaraiseksi, paalutuksesta tulee lisäkustannuksia. Lisäksi suoja voidaan teknillisistä syistä rakentaa erilliseksi rakennukseksi.
Yhteenvetona suojapaikkojen mitoituksesta kyseisessä tapauksessa:
1. Kaupungin X päiväkodin väestönsuojan koon mitoituksessa, prosenttimitoitus 2 % kerrosalasta tuo 50 m2:n suojan. Väestönsuojan hinnaksi voidaan arvioida 126 282 euroa vuoden 1/2024 hintatasossa ja sen käyttö olisi normaalioloissa varasto.
2. Suurin henkilömäärä 215 edellyttää 161 m2 suojaa, joka on 6,4 prosenttia kerrosalasta. Tällöin olisi tehtävä 2 erillistä suojaa, joista toinen on 135 m2 ja toinen on 26 m2. Näiden kahden optimikokoisten väestönsuojien yhteishinnaksi tulee noin 300 000 euroa.
3. Normaaliolojen käytön kannalta alustavissa suunnitelmissa toinen suoja olisi 97,5 m2 ja toinen suoja 75 m2, jolloin näiden kahden suojan hinnaksi tulisi 373 685 euroa. Väestönsuojien kustannukset olisivat 4,7 % rakennuksen kokonaiskustannuksista. Kohtuullisina kustannuksia voidaan pitää 4 prosenttia.
4. Keskimääräinen henkilömäärä on laskettu aukioloaikojen 6-18 keskiarvona, joka on 155 henkilöä eli 116 m2 väestönsuoja.
5. Arkkitehdin selvityksen mukaan yhtenäinen suoja voisi olla enintään 100 m2.
Prosenttimitoitus täyttää lainsäädännön minimivaatimuksen. Suurin yhtäaikaisen henkilömäärä mukaan tehtävä suoja on tässä tapauksessa tilankäyttö huomioiden hankala toteuttaa.
Oman harkintansa mukaan, kunta voi toteuttaa hankkeen myös henkilömitoituksen perusteella, alueeseen kohdistuvien riskien perusteella. Paikkakunnalla on väestönsuojia noin 500 kpl ja suojapaikkojen kattavuus 88 %, joten ylimääräisten suojapaikkojen tarvetta ei välttämättä ole.
Edellä esitetyn perusteella X kaupungin päiväkodin väestönsuoja voidaan toteuttaa yhdellä väestönsuojalla. Väestönsuoja kannattaa toteuttaa laiteyksikköjen mukaan joko 90 m2 tai normaaliolojen käytön mukaan 100 m2 suuruisena. Kyseisessä tapauksessa väestönsuojan koon valinnassa vaikuttaa tilan normaaliolojen käyttö.
Rakennusneuvos Pekka Rajajärvi,
Monontie 12,
19210 LUSI