Väetönsuojien rakentaminen hallitusohjelmassa 2023-2027
Kolmessa edellisessä hallitusohjelmassa on esitetty vaateita väestönsuojien rakentamisen vähentämiseksi tai kokonaan lopettamiseksi.
Sivulta 185 otsikon ”Pelastustoimen ja hätäkeskuslaitoksen palvelut turvataan” löytyy tärkeä teksti. ”Väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia. Hallitus mahdollistaa siviilipalvelushenkilöstön käyttämisen väestönsuojelutehtäviin. Selvitetään mahdollisuudet parantaa väestönsuojakapasiteettia niillä alueilla, joilla ei ole riittävästi suojapaikkoja.
Vieläkin täytyy kiittää Paula Risikkoa 7 vuotta sitten tehdystä rohkeasta teosta, vetää pois Petteri Orpon esityksen, jossa olisi tuhottu suomalaisten pitkä turvallisuustyö. Maksaakohan Risikko siitä nyt ministerin paikan. Kiitokset menee myös Anne Holmlundille ja Päivi Räsäselle. Vieläkään minulle ei ole selvinnyt, miksi nuo kolme naisministeriä pelastivat väestönsuojien rakentamisen Suomessa. Omilta kotisivuiltani löytyy tutkielma ”väestönsuojien rakentaminen veitsen terällä”, jossa ruoditaan lopettamisyritykset ja niiden perusteet.
Nyt olisi sauma, vaikka lisätä väestönsuojien rakentamista, muuttamalla velvoitteen rajoja alaspäin. Minusta velvoitteen rajat ovat nyt oikealla kohdalla. Muutamia yksityiskohtia voisi muuttaa, kuten teollisuusrakennusten osalta rajaa voisi hinata ylöspäin ja urheilurakennusten osalta poistaa velvoite kokonaan. Tämä ei vaikuttaisi suojien määrään juuri yhtään. Sitten yleisten väestönsuojien rakentamisen voisi ottaa uudelleen käyttöön. Kolujen yhteydessä voitaisiin tehdä isoja yhteisiä suojia, valtio voisi tulla mukaan korvaamalla ylimääräiset kustannukset.
Yksityinen on maksanut ja maksaa edelleen pääosan väestönsuojien rakentamisesta. Väestönsuojan kokonaiskustannukset eivät saisi nousta yli 4 prosentin, väestönsuojan tuoma lisäkustannus on tästä puolet. Vuoden 1939 laissa väestönsuojien kustannusraja oli 3,3 prosenttia.
Vanhat 60-luvun väestönsuojat
Suomessa on lähes 10 000 vanhaa C-luokan väestönsuojaa, jotka pitäisi nykyaikaistaa. Suojapaikkoja niissä on lähes miljoona. Kyseiset suojat ovat rakenteeltaan lujempia kuin nykyisin rakennettavat S-luokan suojat. Varusteissa on paljon uusittavaa, 260 000 suojapaikan ilmanvaihto on pelkän hiekkasuodattimen varassa, näiden lisäksi 600 000 suojapaikan ilmanvaihto pitää uusia. Vesisäiliöt ja käymäläastiat tulee uusia, hankittava nykyaikaiset käymäläkomerot. Lankapuhelimet on poisteet melkein kaikista suojista ja korvaava järjestelmä pitäisi asentaa.
Vanhojen C-luokan suojien kunnostuksesta pitää saada tarkennus lainsäädäntöön, miten ne uudistetaan ja missä ajassa.
Väestönsuojien määräaikaistarkastus 10 vuoden välein
Tarkastetuista kohteista satujen tulosten perusteella väestönsuojien määräaikaistarkastukset ovat lähes ainoita toimenpiteitä, joilla voidaan arvioida puolueettomasti suojan kuntoa. Lainsäädännössä tarkastusväliksi on säädetty enintään 10 vuotta. Ennen vuotta 2011 kunnan pelastusviranomaiset tekivät lähes kaikki väestönsuojien tarkastukset. Viranomainen ei tehnyt korjaustoimenpiteitä, vaan totesi ovatko asiat kunnossa tai mitä korjaustoimenpiteitä pitää tehdä. Kiinteistön omistaja tilasi korjausfirman ja teetätti sovitut korjaukset. Nyt tilanne on toinen, ammattitaitoinen tarkastaja tekee määräaikaistarkastuksen ja yleensä sama henkilö tekee myös korjaukset ja myy tarvittavat varusteet.
Vuonna 2022 on perustettu väestönsuojien tarkastuksia varten oma erillinen yhdistys ”väestönsuojien tarkastajat ry”. Yhdistys aloittaa varsinaisen toiminnan syksyllä 2023, jolloin tarkastajien sertifiointi lähtee käyntiin.