Tässä otteita eräästä selvityksestä, mitä kaikkia muutoksia tehtiin 2011 lainuudistuksessa.
5.2 Lainsäädännön uudistuksen vaikutukset väestönsuojien rakentamiseen
5.2.1 Velvoitteen rajan nostamisen vaikutukset
o asuinrakennuksissa suojien vähennys oli 451- 165 kpl (37%) , 6,8 milj.
o teollisuudessa suojien vähennys oli 143-99 kpl (69%) , 4,0 milj.
o yhteensä lain muutoksen vaikutus 21,4 milj.
o suojien tekniikan keventäminen 8,0 milj.
5.2.2 Lain muutoksen vaikutukset rakentamisvelvoitteeseen
- Suojelukohdekunnissa (52 kpl) valmiin vähintään 1000 m2:n rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävän suojan rakentamisvelvoitteesta luovuttiin
- Suojelukohdekunnissa yleisten väestönsuojien rakentamisvelvoitteesta liikkuvalle yleisölle sekä niille, jotka eivät muuten tule suojatuksi, luovuttiin
- Suojelukohteiden (52 kpl) määrittelystä luovuttiin
- Väestönsuojan poikkeusolojen kuntoon saattamisen aikaa pidennettiin 72 tuntiin (24 h)
- Vapautuksen myöntämisen peruste alennettiin 6% - >4% kokonaiskustannuksista
- Myymälärakennuksilta vaadittava väestönsuoja on 1 % kerrosalasta ( aiemmin 2 % ).
- Vanhan väestönsuojan kunnostamisvelvoite lisättiin lakiin (72 §)
Pykälän mukaan uudisrakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset.
Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen.
Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi.
Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä.
5.2.3 Lain muutoksen yhteydessä määrätyt tekniset muutokset
1. S1- ja K-luokka väestönsuojien teknilliset vaatimukset yhdistettiin. Samalla S1- luokan vaatimuksiin tehtiin muutamia helpotuksia
2. S1- luokan väestönsuojan saa rakentaa 135 neliömetrin suuruiseksi, aiemman 90 neliömetrin sijaan.
3. Väestönsuojan varsinaisen suojatilan tulee olla kuitenkin vähintään 20 neliömetriä, aiemmin12 m2
4. Käymälää varten ei enää tarvitse rakentaa lisätilaa. Aiempi vaatimus oli jokaista 20 neliömetriä kohti 0,7 m2 käymälätilaa.
5. S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinien ja katon tulee olla vähintään 300 millimetriä paksua teräsbetonia, joka vastaa säteilysuojauskertoimeltaan 1/40. Aiemmin S1-luokan väestönsuojan säteilysuojauskertoimen piti olla 1/100. Tämä ohentaa ulkoilmaa vasten olevat seinät 400 mm paksuista 300 millisiksi. Tämä mahdollistaa myös isompien ikkunoiden käytön väestönsuojissa.
6. Maanpäällisen S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan ympärysseinät mitoitetaan 100 kN/m2 paineaallosta aiheutuvalle kuormalle. Aiemmin kuormitusvaatimus oli kaksinkertainen.
7. Betoniraudoituksen tulee täyttää kokonaistasavenymävaatimus 5 %. Aiempi murtovenymävaatimus oli 12%. Tämä helpottaa vaatimukset täyttävän teräksen saatavuutta.
8. Palkeissa ja laattoina mitoitettavissa rakenteissa pääraudoitus on vietävä tuelle ja ankkuroitava vetorasituksen voimille. Aiempi vaatimus edellytti kaikkien terästen ankkurointia täydelle voimalle.
9. S1-luokan teräsbetonisen väestönsuojan vesipiste voi olla myös väestönsuojan ulkopuolella, sen välittömässä läheisyydessä.
10. Väestönsuojassa tulee olla matkaviestimen käytön mahdollistava tekninen järjestelmä tai puhelinpiste, joka on kytketty valmiiksi puhelinverkkoon joko omana liittymänä tai rakennuksessa olevan puhelimen rinnakkaisliittymänä, eikä enää omaa liittymää eikä puhelinta.