Blogissani esitän mitä supistuksia väestönsuojien rakentamiseen tuli vuoden 2011 pelastuslain uudistuksessa ja minkälaisia vaikutuksia olisi tullut, jos sisäministeri Petteri Orpon suunnitelmat olisivat toteutuneet.

1.    Lain muutoksen taloudelliset vaikutukset väestönsuojien rakentamiseen 2011

Uuden pelastuslain 379/2011 mukainen muutos väestönsuojien rakentamisvelvoitteisiin pienentäisi arvion mukaan väestönsuojien rakentamisen kustannuksia noin 21 miljoonaa euroa vuodessa, josta puolet on väestönsuojien tuomaa lisäkustannusta. Asetustasoisten säännösten uudistamisen johdosta suojien rakentamiskustannusten arvioidaan alenevan noin 10 prosentilla eli yhteensä noin 8 miljoonalla eurolla vuodessa. Turvallisuustason menettämistä ei ole tarkemmin määritelty, mutta se on menetettyjen suojapaikkojen määrä.

Taulukossa lain uudistuksen vaikutukset väestönsuojien rakentamismääriin sekä kustannuksiin

2.                          Sisäministeri Petteri Orpon lakihanke 2016

Toimistoinsinööri Pekka Rajajärven laskelmat lainsäädäntöhankkeelle 2016

Väestönsuojien rakentamisvelvoitteen merkittävä keventäminen, tähän on kerätty ne toimenpiteet, joiden vaikutuksia arvioidaan lakihankkeen valmistelun aikana. Olin juuri jäämässä eläkkeelle 1.3.2016 ja sitä ennen olisin pitänyt rästissä olevat lomat, lähes 3 kuukautta. Sopimuksesta sain loma-ajan palkan, tein sovitut laskelmat ja jäin eläkkeelle 1.3.2016 täysin valtiota palvelleena 68 vuoden ikäisenä.

 a) Rakentamisvelvoitteen laukaisevan rajan muuttaminen

Nykyisen 1200 m² suojarakentamisvelvoitteen piirissä on vuosittain rakennettavasta 14200 asuinrakennuksesta noin 430 rakennusta, joihin rakennetaan noin 330 väestönsuojaa. Väestönsuojien nykyiset kokonaiskustannukset ovat noin 35 miljoonaa euroa vuodessa.

Ääritapauksessa nostetaan asuntorakentamisen suojarakentamisvelvoite 3000 m², jolloin rakennettaisiin vuosittain noin 100 väestönsuojaa ja rakentamiskustannukset alenisivat noin 21,6 miljoonaa euroa. Jäljempänä taulukko eri vaihtoehdoista.

 b) rakentamisvelvoitteen poistaminen rakennuksen käyttötarkoituksen tai rakennusmateriaalin perusteella

Tällaisia ovat esimerkiksi urheilu-, varasto- ja teollisuusrakennukset sekä peltirakenteiset hallit. Vaikutukset kohdistuisivat ensisijaisesti teollisuusalueille rakennettaviin väestönsuojiin, jolloin rakentamiskustannukset alenisivat noin 9,25 miljoonaa euroa.

 c) kerrosalamäärittelyn muuttaminen ja väestönsuojien teknisten vaatimusten keventäminen

1.     Teknisiä vaatimuksia ovat mm. suojan maksimikoko sekä hätäpoistumisteitä, painekuormaa ja ilmaottoa koskevat vaatimukset.

2.     Väestönsuojaa ei lasketa kerrosalaan kuuluvaksi. Noin puolet väestönsuojista rakennetaan maanpäälle, jolloin ne lasketaan kerrosalaan kuuluvaksi. Jos väestönsuojaa ei laskettaisi rakennusoikeutta määritettäessä kerrosalaan kuuluvaksi, saisi väestönsuojan rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi maanpinnan yläpuolisenakin rakenteena. Taloudellinen säästö olisi rakennuttajalle noin 4,0 miljoonaa euroa.

3.     Yhteisväestönsuojan henkilömäärän mitoitus kerääntymisalueella, yhteisväestönsuojien (isot kalliosuojat) henkilömäärän mitoituksessa voitaisiin käyttää alueen todellisia henkilömääriä. Rakentamiskustannukset alenisivat noin 3,2 miljoonaa euroa.

4.     S1 -luokan väestönsuojan maksimikoon suurentaminen. S1 -luokan suojan maksimikoon suurentaminen neljän koneyksikön suuruiseksi 180 m2. Rakentamiskustannukset alenisivat noin 1,5 miljoonaa euroa.

5.     Teknisten vaatimusten keventäminen, väestönsuojan teknisten vaatimusten keventämisellä voitaisiin saavuttaa seuraavat säästöt rakentamiskustannuksissa:

• Hätäpoistumiskäytävää koskevat määräykset noin 150.000 euroa

• Seinän ja katon raudoituksen yksinkertaistaminen noin 160.000 euroa

• Ovien ja luukkujen painekuorman pienentäminen noin 90.000 euroa

• Ilmanvaihtojärjestelyn keventäminen noin 40.000 euroa 

Rajajärven tekemät taulukko rakentamisvelvoitteen rajan nostamisesta

Niin sanotun 5 vuoden säännön mukaan, samalle tontille rakennetut kerrosalat lasketaan yhteen viiden vuoden ajan. Mikäli yhteenlaskettu kerrosala ylittää velvoitteen rajan, muodostuu väestönsuojan rakentamisvelvollisuus, vaikka toisessa vaiheessa rakennettu rakennus ei ylittäisi laissa esitettyä rajaa. Taulukossa on esitetty kuinka paljon vuonna 2012 syntyi sellaisia väestönsuojia, joissa toisen vaiheen rakennus oli alle vaaditun rajan.

3.    Sisäministeri Paula Risikon pyytämät laskelmat väestönsuojien rakentamisen supistamisesta kuntakohtaisesti

Sisäministeri Paula Risikon pyynnöstä tei vielä eläkkeelläni ollessani selvityksen, miten väestönsuojavelvoitteen rajojen nosto vaikuttaisi kuntakohtaisesti. Kaikista rakennettavista väestönsuojista asunnoissa on 38 prosenttia.

4.    Viisi naista on pelastanut väestönsuojien rakentamisen Suomessa

Mikä meitä miehiä vaivaa, kun emme kanna samanlaista vastuuta perheittemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kuin te naiset. Olemmeko me miehet pelureita, lobbarien vaikutuksille alttiita vai onko kyseessä hyväveliverkosto, kun autat minua, niin seuraavalla kerralla autan sinua. Asuntoministeri Jan Vapaavuori oli ensimmäisenä hävittämässä kansalaisille rakennettua turvaverkkoa ja Petteri Orpo olisi jatkanut, mutta hän siirtyi sisäministeriöstä pois juuri parhaiksi.

1. Onneksi meillä oli sisäministerinä Anne Holmlud
2. Onneksi meillä oli valtiosihteerinä Marjo Anttoora
3. Onneksi meillä oli sisäministerinä Päivi Räsänen
4. Onneksi meillä oli oikeusministerinä Anna-Maja Henricksson
5. Onneksi meille tuli sisäministeriksi Paula Risikko