Pekka Rajajärven testamentti väestönsuojeluväelle 2021
Mikä on poliitikkojen tarkoitus?
Vuoden 1938 Kaasutorjuntalehti teki tämän kysymyksen poliittisille päättäjille, kun valtiovalta ei ryhtynyt lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin väestönsuojelun aseman määrittämiseksi. Muu Eurooppa oli ryhtynyt 30- luvun alkupuolella väestönsuojelun aseman vahvistamiseen lainsäädännöllä. Suomi vain odotti ja sysäsi väestönsuojelutoimet vapaaehtoiselle järjestölle. Onneksi Kaasusuojelujärjestö otti asiasta kopin ja hoiti asiat ennen sotaa kohtalaiselle tasolle. Mutta mitä tekee nykypoliitikko?
Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla turvataan Suomen valtiollinen itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista, valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Väestönsuojien rakentaminen ja väestönsuojelu pitäisi lujemmin nivoa kokonaismaanpuolustukseen ja puolustusvoimien toimintaan. Väestönsuojelu ei ole mikään irrallinen saareke, vaan osa koko maan suojautumista.
Suomalaisen arvomaailman pohjalta olemme pyrkineet suojelemaan tasapuolisesti kansalaisia – ei vain sotilaita ja johtajia, rakentamalla väestönsuojia koko maahan kuudenkymmenen vuoden ajan. Suomen väestönsuojien rakentamisjärjestelmä on nerokas ratkaisu, sillä väestönsuoja rakennetaan muun rakentamisen yhteydessä. Rakentamisen kustannukset maksaa rakennuksen omistaja ja hän voi määritellä suojalle oman tarpeensa mukaan normaaliolojen käytön. Me suomalaiset voisimme olla ylpeitä tästä saavutuksesta maailmalla.
Vuonna 2015 tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Suomen yhteiskunta satsaa lisä euroja maan sisäiseen turvallisuuteen. Miksei sitten väestönsuojien rakentaminen kuuluisi tähän samaan systeemiin. Kysynkin ovatko RAKLI:n lobbarit kääntäneet politiikkojen päät?
Väestönsuojien merkitys poliittisille päättäjille
1) Puolustautujan kannalta
- Koko kansalle rakennetut väestönsuojat antavat poliittiselle johdolle mahdollisuuden vastustaa ulkopuolista painostusta. Näin koska ihmisten turvallisuudesta on huolehdittu jo normaalioloissa.
- Väestönsuojat tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista.
- Kun perheiden ja kotien suojaus on kunnossa, ovat kansakunnan henkinen kriisinsietokyky ja väestön turvallisuuden tunne hyvällä tasolla. Uhkaajan mahdollisuudet yhteiskunnan vahingoittamiseen ovat rajatummat.
- Yhteiskunnan toimintakyky säilyy, kun ihmisiä ei tarvitse evakuoida uhkatilanteissa.
- Sotilaat voivat keskittyä omiin tehtäviinsä väestönsuojelun hoitaessa siviilien suojelun.
2) Uhkaajan kannalta
- Voimakas turvallisuuden tunne tekee uhkaamisen vaikeaksi. Uhkaamiseen pitää käyttää paljon voimavaroja, koska siviilien puolustus on kunnossa.
- Painostaminen ja uhkaus eivät ole kannattavia eivätkä tuota haluttuja tuloksia
- Sveitsi ja Ruotsi ovat hyviä esimerkkejä oman kansan suojeluun panostamisesta
Väestönsuojien rakentamisen kulut ovat osa rakennusinvestointia, jotka asukkaat maksavat vuokrina tai osana huoneiston ostohintaa. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana, koska taloudellisesti tiukkoina aikoina valtion budjetin niukkuus olisi säädellyt väestönsuojien rakentamista. Väestönsuojien rakentamisen lisämaksu on keskimäärin 1 prosentti rakennuksen kokonaiskustannuksista esim. asuinrakennuksessa 20 euroa kerrosalaa kohden. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Perttilä väitti lehtihaastattelussa, että väestönsuojan kustannukset ovat 300 euroa asuntoneliölle. Hinta on kymmenkertainen totuuteen nähden. Mitä jos väittäisin maitolitran maksavan Suomessa 10 euroa litralta, kyllä näin on, äidinmaidosta joutuu maksamaan 17 €/litra puhtaana käteen. Ilmeisesti Hannu Perttilä oli ottanut jonkun erikoissuojan hinnan ja esittää sitä muina miehinä kaikkien suojien hintana. Samaan sortui eräs kokoomukselainen kansanedustaja suorassa TV- lähetyksessä 5.3.2015, hän sanoi väestönsuojan maksavan 300 €/ asuntoneliö. Näin se juttu kiertää ja saa aivan eri mittasuhteet todellisuuden kanssa.
Väestönsuojien rakentaminen on nähtävä osana turvallisuuspolitiikkaa, eikä sitä pidä tarkastella pelkästään rakentamisen lisäkustannuksena. Se on myös pitkäkestoista investointia kansalaisten turvallisuuteen, sillä esimerkiksi nyt rakennettavat kalliosuojat ovat suojakäytössä vielä usean sadan vuoden päästä ja teräsbetonisuojien käyttöikä on vähintään 100 vuotta.
Väestönsuojien rakentaminen työllistää noin 750 henkilötyövuotta ja vientitoiminnan arvo liikkuu 15-20 milj. euron paikkeilla vuodessa.
Kansan tuki
Suojapaikat jokaiselle asuntoalueelle
Suojapaikkatilastoista pitää pudottaa pois vanhentuneet ennen 1959 rakennetut väestönsuojat. Ei paloautojenkaan määrää lasketa vuodesta 1955 lähtien. Pitäisi sen verran ihmisellä olla luovaa ajattelukykyä, että kun rakennetaan uusi asuntoalue, otetaan esimerkiksi Kalasatama, sinne tulee uusia asuntoja, he tarvitsevat myös omat suojansa. Vaikka Itäkeskuksessa olisi kuinka paljon ylimääräisiä suojapaikkoja, eivät ne voi korvata oman lähialeen suojia. Pitääkö taas vääntää rautalangasta esimerkki. Itäkeskuksessa on vesijohto, pitääkö silti rakentaa Kalasatamaan oma vesijohto.
Koko väestönsuojien rakentamisen ajan SKDL on viestittänyt eri argumenteilla, väestönsuojien rakentamisen olevan turhaa jopa sodan lietsontaa. Sitten tuli asuntoministeriksi Jan Vapaavuori, joka sai normitalkoista vauhtia ja jopa mandaatin lopettaa väestönsuojien rakentamisen. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka sanoo, että suojia on jo riittävästi. Asuntoministerinä Krista Kiuru joutui ympäristöministeriön virkamiesten asettamaan ansaan. Hän lausui virkamiesten valmistamassa tiedotteessaan, että väestönsuojien rakentaminen on lopetettava, vaikka ensimmäistäkään kokousta ei oltu pidetty. Virkamiehet olivat syöttäneet hänelle sellaisen tiedotteen. Sipilän hallitusohjelmaan joku lobbasi taas väestönsuojien rakentamisen selvityksen. On meissä väestönsuojeluihmisissäkin vikaa, pitäisi paljon enemmän tehdä raportteja, selvityksiä ja faktatietoa väestönsuojien tarpeellisuudesta. Olkaa väestönsuojeluväki valppaana, tehkää hartiavoimin selvityksiä ja puolustautukaa hyökkäyksiä vastaan.
Rakenna ja hävitä sitäkö se on???
Muistan elävästi ne talven odotetuimmat hetket, jolloin lämpötila nousi yli nollan. Heti naapurin Jaskan kanssa lähdettiin lumipalloja pyörittämään. Siinä saattoi olla kouluvaatteet illalla likomärkinä. Joskus jäi käpyrahoilla ostetut hiihtomonotkin jalkaan. Ensimmäinen kierros tehtiin niin isoista palloista kuin kahteen pekkaan pystyttiin liikuttelemaan. Korkeutta lumilinnalle piti saada vähintään puolitoista metriä. Lautoja tai riukuja haettiin katon tueksi mistä milloinkin. Joka seinälle piti saada tirkistysaukko ja ovi tehtiin puusta, sisäpuolelle haka. Alakerrasta pääsi katolle tikkaita myöten, sieltä oli hyvä puolustautua hyökkääjää vastaan jäätyneillä lumipalloilla.
Aika pian koko lumilinna jäi unholaan, iltaisin jatkettiin hiihtämistä pihavalojen loisteessa. Jos lumilinnaa ei itse tuhottu eikä naapurinkylä pojatkaan sitä saaneet rikki, tuli kevät ja jäljelle jäi vain katon vahvistuslaudat.
Esko Taanilan moderni lumilinna baarikaapilla Porvoossa 2014
Ketunpesä
Ihminen ei ole ainoa joka suojautuu vihollisilta, lähes kaikilla eläimillä on luontainen taipumus suojautua vihollisia vastaan.
Ketut majoittuvat yleensä toisten eläinten, kuten mäyrien kaivamiin tai luonnon muovaamiin onkaloihin. Tarvittaessa kettu voi kaivaa pesäkolon itsekin. Pesää käyttää usea kettusukupolvi perätysten. Ketulla voi olla reviirillään useita pesiä, joista yhdessä kasvatetaan poikaset ja muita käytetään esimerkiksi ruuan varastoimiseen. Pesät ja niitä yhdistävät käytävät saattavat muodostaa monimutkaisen labyrintin.
Ketun luontaisia vihollisia ovat pääasiassa suurpedot, varsinkin susi ja ilves. Ne pyrkivät järjestelmällisesti tappamaan reviireiltään pienemmät pedot vähentääkseen näin kilpailua saaliseläimistä. Olisiko ihmiskunta saanut vaikutteita eläinkunnan käyttäytymisestä.
Näinkö meidän sitten käy 54 000 väestönsuojan kanssa, ensinnä rakennetaan 4,4 miljardilla eurolla suojia ja sitten tulee hallitus joka tuhoaa kansalaisten 60 vuoden uurastuksen tulokset. Suojat nimittäin ovat yksityisten rahoittamia, omaksi turvaksi tarkoitettuja. Suomen poliittisella johdolla on viimeisen päälle tehdyt suoja, niihin on kaiken lisäksi käytetty yhteisiä verovaroja, näin sen pitääkin olla, mutta miksi kansalaiset eivät saa tehdä itselleen turvakoteja pahanpäivän varalle. Suomen väestönsuojien arvo on sattumoisin sama 4,4 miljardia euroa kuin Ikean omistajan omaisuuden arvo. Mikäli eduskunta päättää lopettaa uusien suojien rakentamisen, on se yhteiskunnalta signaali kansalle, ettei enää ole sellaista uhkaa tai sitä ei tulevaisuudessakaan voi olla, että väestönsuojia tarvittaisiin. Miksi sitten pitää vanhoja suojia kunnossa.
Tähän asti väestönsuojien rakentamisen lopettamisen argumenttina on esitetty pelkästään raha ja raha varsinkin asuntorakentamisessa.
Mikäli asuinrakennuksen väestönsuoja jäisi rakentamatta, kenen hyväksi sen kustannussäätö tulisi. Myydäänkö kyseisen talon asunnot halvemmalla vai markkinahinnalla. Vuokrataanko asunnot halvemmalla vai markkinahinnalla. Tässä kysymyksiä, joita olen esittänyt. Kaikki asiantuntija sanovat, säästöt väestönsuojan kustannuksista jäisivät rakennuttajan pussiin, asunnot myydään markkinahinnalla. Muuten pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnasta yli 30 % on tontin hintaa. Tässä vasta on se asuntojen hinnan akilleen kantapää.
Meillä on niin vakiintunut ja hyvä tapa tehdä väestönsuojia muun rakentamisen yhteydessä, ettei se tuota minkäänlaista tuotannollista ongelmaa. Elementtisuojan pystytys kestää 3 päivää. Taakse ovat jääneet ne ajat, jolloin Haka Oy:n vastaava mestari Urho Perälä Keravalta laudoitti väestönsuojat perinteisellä tyylillä. Muuten Urho ajoi aina Ladalla, itse asiassa niitä oli kaksi, jotta toinen olisi aina ajokunnossa.
Viisi naista on pelastanut väestönsuojien rakentamisen Suomessa
Mikä meitä miehiä vaivaa, kun emme kanna samanlaista vastuuta perheittemme hyvinvoinnista ja turvallisuudesta kuin te naiset. Olemmeko me miehet pelureita, lobbarien vaikutuksille alttiita vai onko kyseessä hyväveliverkosto, kun autat mua, niin seuraavalla kerralla autan sua. Asuntoministeri Jan Vapaavuori oli ensimmäisenä hävittämässä kansalaisille rakennettua turvaverkkoa ja Petteri Orpo olisi jatkanut, mutta hän siirtyi sisäministeriöstä pois juuri parhaiksi.
1. Onneksi meillä oli sisäministerinä Anne Holmlud
2. Onneksi meillä oli valtiosihteerinä Marjo Anttoora
3. Onneksi meillä oli sisäministerinä Päivi Räsänen
4. Onneksi meillä oli oikeusministerinä Anna-Maija Henrickson
5. Onneksi meille tuli sisäministeriksi Paula Risikko
Mitä tekee nykyinen sisäministeri Maria Ohisalo ????
Lopuksi osaammeko varautua pahanpäivän varalle
Tämän otsikon sanoma on ollut koetuksella tänä vuonna ja tulee arvioitavaksi historiankirjoituksissa vielä moneen kertaan. Olin 40 vuoden aikana rakennuttamassa maahamme, jokaiseen lääniin johtokeskuksen, joissa harjoittelimme poikkeusoloja viikon kerrallaan.
Haluan nähdä omin silmin sen poliitikon, joka tuhoaa isiemme aloittaman väestönsuojelutyön. Haluan keskustella kasvokkain sen poliitikon kanssa, joka vie kansalaisilta sen omilla rahoilla rakennetun turvan ja antaa rahat rakennuttajille. Haluan nähdä sen ministerin, joka esittelee 4,4 miljardin edestä tehtyjen suojien hävittämisen, toivottavasti ei kukaan.
Voisi kansalaisten suojien rakentamisenkin lopettaa, voisi eduskunnan, presidentin, valtioneuvoston, ministeriöiden ja kuntatason johtokeskukset hävittää, niitä on käytetty vain harjoituksissa, ei tositilanteissa. Samalla periaatteella voisin sanoa palovakuutukset irti, samoin autovakuutukseni, kotivakuutukseni, onneksi vuonna 1992 sisäministeriöllä oli valtiokonttori vakuutuslaitoksena, kun kolarini sattui. Olisin tarvinnut perheelle syöpävakuutuksen, sitä ei taida olla tarjolla. Tätä sanotaan yksilön ja yhteiskunnan varautumiseksi.
Hyvinvointiyhteiskunnissa, joihin Suomi lukeutuu, perheille on itsestään selvää varautua pahanpäivän varalle ottamalla sairasvakuutukset lapsille, kotivakuutukset perheille niiden tuomista kustannuksista huolimatta. Yksilölle väestönsuojien rakentaminen voi tuntua kaukaiselta ja kalliilta ajatukselta, mutta kuten sairasvakuutuksen ottaminen lapselle, on väestönsuojien rakentaminen valtion taholta vastaavanlaista varautumista. Esimerkiksi Thaimaassa rahankäyttö tsunamien aiheuttamiin vaaroihin varautumiseen on itsestään selvyys nykyään, tai ydinvoima turvallisuus Fukushimassa, mutta kysymys onkin, vaaditaanko ensin suuronnettomuuksia, ennen kuin varautuminen pahanpäivänvaralle on hyväksyttävää? Korona kaikkine ongelmineen on näyttänyt todeksi mitä merkitystä varautumisella on.