Ahvenanmaan erityisasema

Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 27 §:n mukaan väestönsuojelu kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Päätös maakunnassa asuvien henkilöiden siirtämisestä maakunnan ulkopuolella sijaitsevalle paikkakunnalle voidaan kuitenkin tehdä vain maakunnan hallituksen suostumuksella. Maakunnan lainsäädäntövaltaan kuuluu palo- ja pelastustoimi sekä mm. rakennus- ja kaavoitustoimi ja terveyden- ja sairaanhoito (itsehallintolaki 18 §).

Itsehallintolain 30 §:n mukaan maakunnan viranomaiset osallistuvat väestönsuojeluun siten kuin sopimuksella säädetään. Lain 32 §:n nojalla on annettu tasavallan presidentin asetus (2000/900) poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. Asetuksen perusteena oleva sopimus voidaan puolin ja toisin irtisanoa.

Asetuksen 1 §:n mukaan Ahvenanmaan maakunnassa niistä valtakunnan viranomaisille kuuluvista valmistelevista hallintotehtävistä ja muista valmistelevista tehtävistä, jotka kuuluvat väestönsuojeluun, huoltovarmuuteen tai yleiseen poikkeusoloihin varautumiseen, huolehtivat valtakunnan ja maakunnan viranomaiset yhdessä siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Näitä asetuksen 1 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä ovat:

1) väestönsuojelussa tehtävät, jotka pelastustoimilain (561/1999) mukaan kuuluvat Ahvenanmaan lääninhallitukselle väestönsuojelusta vastaavana viranomaisena;

2) huoltovarmuudessa tehtävät, jotka huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain (1390/1992), turvavarastolain (970/1982), lääkkeiden velvoitevarastoinnista annetun lain (402/1984) sekä tuontipolttoaineiden velvoitevarastoinnista annetun lain (1070/1994) mukaan kuuluvat Huoltovarmuuskeskukselle;

3) yleisessä poikkeusoloihin varautumisessa valmistelut, joista säädetään valmiuslain

(1080/1991) 40 §:ssä.

Oikeuskanslerin lausunto väestönsuojelun noudattamisesta Ahvenanmaalla

Sisäministeriö pyysi vuonna 1960 oikeuskanslerilta lausuntoa, onko väestönsuojelulaki voimassa myös Ahvenanmaalla.

Oikeuskansleri totesi kertomuksessaan, ettei laissa ole nimenomaisia määräyksiä Ahvenanmaan suhteen sen erikoisasemasta huolimatta. Hän totesi, että väestönsuojelu on humanitääristä toimintaa eikä sitä missään tapauksessa ole pidettävä sotilaallisena toimintana. Jos väestönsuojelulakia ei  sovellettaisi Ahvenanmaan kohdalla, jäisi valtakunnan suojelujärjestelmään aukko ja Ahvenanmaan väestö jäisi suojan ulkopuolelle. Väestönsuojelulain ei voida katsoa olevan Ahvenanmaan itsehallintolain vastainen.

Väestönsuojelulain 32 §:n määräys kansalaisten velvollisuuksista suorittaa väestönsuojelupalvelua sisältää siviilihenkilöitä koskevan yleisen kansalaisvelvollisuuden, joka ei oikeuskanslerin mielestä ole ahvenanmaalaisten asevelvollisuusvapautusta koskevan itsehallintolain kohdan vastainen.

Väestönsuojat Ahvenanmaalla

Ahvenanmaan väkiluku on noin 30 000 asukasta, Maarianhaminassa asuu 11 800 henkilöä, joille kaikille löytyy suojapaikka. Ahvenanmaalla on omien laskujeni mukaan 16 kuntaa. Lähes puolet väestöstä asuu Maarianhaminassa, yli tuhannen asukkaan kuntia on 6 kappaletta. Kolmessa pienimmässä kunnassa, joissa asuu muutama sata henkilöä ei ole yhtään väestönsuojaa.  Väestönsuojatilanne parani huomattavasti myös Ahvenanmaalla vuosina 1991-2011, jolloin rakentamisvelvoitteen raja oli 600 neliömetriä ja kaikki kunnat tulivat rakentamisvelvoitteen piiriin. Samalla edellytettiin johtokeskusten rakentamista jokaiseen kuntaan. Maarianhaminasta löytyy myös koko maakunnan johtokeskus.

Väestönsuojien merkitys väestön suojaamisessa

Pelastustoimi vastaa sotilaallisen voiman käytön tilanteessa ihmisten suojaamisesta ja pelastamisesta. Suojaamisen keinoja ovat oikea-aikainen suojautuminen väestönsuojiin tai ihmisten evakuointi etupainotteisesti riskialueilta. Helsingissä ja joissain muissakin kaupungeissa täysimittainen evakuointi ei ole nykypäivänä mahdollista. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tai muita tärkeitä toimintoja ei pystytä kokonaisuudessaan siirtämään turvallisemmalle alueelle, joten ihmisiä tulee olemaan riskialueilla kriisitilanteessa. Mikäli riskialueella olevilla ihmisillä ei ole väestönsuojaa johon suojautua, ei tosiasiallisesta ihmisten suojaamisen kyvystä voida puhua. Väestönsuojien puuttuminen tai niiden toimintakunnon rapautuminen poistaisi tässä uhkamallissa pelastusviranomaisilta lakisääteisen ihmisten suojaamisen mahdollisuuden ja johtaisi pelastusmuodostelmien laajentamiseen ja huomattavaan lisäkuormittumiseen sekä merkittävästi suurempiin tappioihin.

Jokainen organisaatio rakentaa itselleen riittävät suojatilat toimintansa jatkamisesta poikkeusoloissa. Pelastustoiminnan osalta johtamistiloista on säädetty pelastuslaissa 379/2011 ja muiden organisaatioiden osalta valmiuslaissa.

Väestönsuojien merkitys poliittisille päättäjille  

Vuoden 2015 ajattelumallissa on samoja elementtejä kuin 30- luvulla. Sveitsi on hyvä esimerkki mitenkä siellä ajatellaan koko kansan suojelusta.

Puolustautujan kannalta

Koko kansalle rakennetut väestönsuojat antavat mahdollisuuden poliittiselle johdolle vastustaa mahdollista painostusta, koska ihmisten turvallisuudesta on huolehdittu jo normaalioloissa.

-       Väestönsuojat tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista

-       Kansakunnan henkinen kriisinsietokyky ja väestön turvallisuuden tunne on hyvä, koska perheiden suojelu on kunnossa.

-       Uhkaajalla on rajoitetummat mahdollisuudet vahingoittaa koko yhteiskuntaa.

-       Kyky pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä, koska ihmisiä ei tarvitse evakuoida

-       Sotilaat voivat keskittyä omiin tehtäviinsä, koska väestönsuojelu hoitavat siviilien suojelun.

 Uhkaajan kannalta

1.    Uhkaajalla on muodostunut lisäpidike vastustajan turvallisuuden tunteen takia

2.    Uhkaamiseen pitää käyttää paljon voimavaroja, koska siviilien puolustus on kunnossa.

3.    Painostaminen ja uhkaus eivät tuota haluttuja tuloksia

4.    Kannattaako lähteä edes painostamaa, kun se ei ole uskottavaa

5.    Sveitsi ja Ruotsi ovat hyvä esimerkki oman kansan suojeluun panostamisesta