Pitää miettiä ydinasepuheiden kaikki vaikutukset yhteiskuntaan.
Aika pelottavalta tuntuu nuo puheet ydinaseen sallimisesta Suomenmaan kamaralle. Olen käsitellyt historiankirjoituksessani 80- luvun tilannetta, jossa Suomeen oli kohdistettu 23 ydinkärkeä estämään Neuvostoliiton eteneminen länteen.
Erään tutkielmani kohdalla käsittelin ydinaseen eri asteisia tuhoja. Lopussa totean, että vuoden 2011 pelastuslain uudistuksen yhteydessä uhkakuvasta jätettiin pois Suomeen kohdistuva ydianasehyökkäys.
Tilanteen kiristyessä saattaa käydä niin, että Suomea uhataan taas ydinaseella ja nyt on oikea hetki muuttaa väestönsuojien uhkakuvaa.
Tässä lyhyt kuvaus ydinaseen tuhovaikutuksista:
Ydinräjähdyksiltä ja sen vaikutuksilta suojautuminen
Räjähdyksellä tarkoitetaan rajallisessa tilassa tapahtuvaa äkillistä energian vapautumista. Tavanomaisessa räjähdyksessä energia vapautuu kemiallisessa reaktiossa, jossa atomit järjestyvät uusiksi yhdisteiksi. Ydinräjähdyksessä energia taas vapautuu atomien muuttuessa toisiksi atomeiksi.
Alle 30 km:n korkeudella maanpinnasta tapahtuvassa ydinräjähdyksessä vapautuvasta energiasta noin 35 % muuttuu lämpösäteilyksi, noin 5 % alkusäteilyksi, noin 10 % radioaktiivisuudeksi eli jälkisäteilyksi ja noin 50 % ilmahiukkasten liike-energiaksi.
Ydinräjähdykset luokitellaan ilmaräjähdyksiksi, korkealla tapahtuviksi ilmaräjähdyksiksi, vedenalaisiksi räjähdyksiksi, maanalaisiksi räjähdyksiksi sekä pintaräjähdyksiksi. Rakennusten suunnittelun kannalta merkittävät ovat ilmaräjähdys ja pintaräjähdys.
Mitään rakennetta ei saada kestämään ydinaseen suoraa osumaa, vaan mitoituksessa lähdetään siitä, että räjähdys tapahtuu tietyllä etäisyydellä rakenteesta. Kalliosuoja voi kuitenkin riittävän syvällä kalliossa sijaitessaan kestää ydinaseen suorankin osuman. Teräsbetonisia väestönsuojia ei betonin (kallioon verrattuna) huonosta iskunkestävyydestä johtuen saada yhtä kestäviksi kuin kalliosuojia.
Suojautuminen paineaaltoa vastaan
Äkillinen energian vapautuminen aiheuttaa lämpötilan kohoamisen, joka nostaa paineen räjähdyspisteessä suureksi. Paine aiheuttaa ympäröivän ilmakehän puristumisen kokoon ja siten paineaallon syntymisen. Paineaallon kohdatessa rakenteen, rakenne kuormittuu paineiskulla. Paineisku on merkittävin väestönsuojan ulkoseiniä ja kattoa kuormittava ydinräjähdyksen vaikutus.
Suojautuminen maan tärähdykseltä
Kun ydinräjähdys tapahtuu maan pinnalla, osa vapautuvasta energiasta siirtyy suoraan maan liike-energiaksi aiheuttaen maan tärähdyksen. Ilmaräjähdyksessä taas paineaalto indusoi maahan tärähdyksen.
Tärähdyksen suuruusluokkaa kuvannee se, että yhdysvaltalaisen käsikirjan mukaan 20 megatonnin ydinaseen pintaräjähdys aiheuttaa kuivaan maahan kraatterin, jonka halkaisija on noin 700 m ja syvyys noin 90 m.
Väestönsuojan paineseinien sisäpuoliset rakenteet saavat kuormituksessa tärähdyskuormituksen, kun taas ympärysrakenteet joutuvat sekä paine- että tärähdyskuormitetuiksi.
Väestönsuojien paineseinät tarjoavat riittävän suojan lämpösäteilyä vastaan. Paineaallon aiheuttamat ilmavirtaukset pienentävät lisäksi lämpösäteilyn vaikutusta rakenteen pinnalla.
Johtopäätös ydinaseelta suojautumiseen
Väestönsuojia ei tule enää mitoittaa ydinaseen suoraa osumaa vastaa, vaan mitoituksessa lähdetään siitä, että räjähdys tapahtuu tietyllä etäisyydellä ja silloin huomioidaan kaukolaskeuma. Kalliosuoja antaa kuitenkin hyvän suojan lähelläkin tapahtuvasta ydinräjähdyksestä.