Muutama sana väestönsuojien kuntokartoituksesta 2021
Hankkeen tarkoituksena oli selvittää vanhojen väestönsuojien nykyinen kunto sekä löytää yleisimmät yksilöidyt syyt, miksi väestönsuoja ei ole toimintakuntoinen. Erityistä huomiota kiinnitettiin ennen vuotta 1964 rakennettuihin pelkästään hiekkasuodattimilla varustettuihin väestönsuojiin sekä vuosina 1964 –1971 rakennettuihin suojiin, joissa oli hiekkasuodattimen lisäksi hiilisuodatin. Kuntokartoituksessa pyrittiin saamaan vastaus kysymykseen, voiko väestönsuojat saada poikkeusolojen vaatimaan käyttöön 72 tunnin kuluessa. • Runsaan 60 vuoden aikana on maahamme saatu kohtuullisin kustannuksin toimiva väestönsuojakanta väestön suojaamiseksi poikkeusoloissa. Eri aikoina rakennetuille suojille on omat sisäasiainministeriön määräykset. Ensimmäiset erilliset B- ja C-luokan väestönsuojien laitteita koskevat määräykset annettiin 10.10.1963, sitä ennen noudatettiin sisäministeriön päätöstä B ja C-luokan väestönsuojista 318/1959, mitä niissä oli sanottu laitteista ja varusteista. Kaikkien näiden määräysten oppimiseen, sisäistämiseen menee useampi vuosi. Ammattitaitoinen tarkastaja voi antaa arvokkaita vinkkejä väestönsuojan normaaliajan käyttömahdollisuuksiin kuten erilaisiin harrastetoimintoihin. • Lyhyen aikavälin uhka-arvioiden perusteella ei ole tarkoituksenmukaista tehdä merkittäviä muutoksia väestönsuojien rakentamiseen, koska suojapaikkoja voidaan saada aikaan vain pitkäjänteisen rakennustoiminnan tuloksena. Väestönsuojien rakentaminen tapahtuu muun rakentamisen yhteydessä, joten tästäkään syystä ei ole perusteltua muuttaa kovin usein väestönsuojien rakentamisperusteita. • Väestönsuojat ovat merkittävä osa rakennuskantaamme, oikein ja oikea-aikaisesti tehdyllä huoltotoimenpiteillä sekä kymmenen vuoden välein tehdyillä määräaikaistarkastuksilla, voidaan saavuttaa merkittäviä ylläpidollisia säästöjä. Uudistuksen tarpeessa ovat erityisesti vuosina 1959—1971 rakennetut väestönsuojat, joissa on yhteensä miljoonaa suojapaikkaa (10 000 väestönsuojaa). Väestönsuojien kunnostamisen arvioidaan pelastuslain 379/2011 perustelujen mukaan toteutuvan 40 vuoden kuluessa ja kunnostamisen vuotuisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 2 miljoonaa euroa. Vuosina 1954-1959 rakennusluvan saaneita väestönsuojia ei voida vaatia kunnostettavaksi nykyisten määräysten mukaisiksi, koska silloin ei tarvinnut hankkia ilmanvaihtolaitteistoja ja niiden hankinta olisi kohtuutonta ja taannehtivaa.