Väestönsuojien rakentaminen veitsenterällä
Julkaisin tänään 10.11.2022 kotisivuillani tutkielman ”väestönsuojien rakentaminen veitsenterällä”. Aluksi käyn läpi, mikä vaikutti SKDL:n väestönsuojien rakentamisen vastustamiseen sodan jälkeen. Väestönsuojien rakentamisen vastustaminen juontavat juurensa sodan jälkeiseen aikaan. Silloin kiellettiin suojeluskuntajärjestö, joka oli ollut kuntatasolla aktiivisesti väestönsuojelutyössä ennen sotaa ja sodan aikana. Tästä juontanee SKDL:n kielteinen suhtautuminen väestönsuojeluun, sillä he ovat rinnastaneet sen suojeluskuntatyöhön.
Vuonna 1990 laajennettiin väestönsuojien rakentaminen koko maahan ja samalla velvoitteen rajaa laskettiin. Tuolloin ydinaseiden käyttöä pidettiin mahdollisena ja siksi väestönsuojia piti rakentaa koko maahan. Tällöin väestönsuojien rakentaminen oli hyväksyttävää.
Väestönsuojien rakentamista koskeva uudistustyö lähti käyntiin vuonna 2004, kun valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko edellytti, että sisäasiainministeriö laatii väestön suojaamisen periaatteita käsittelevän strategian vuoteen 2006 mennessä. Strategiassa tuli ottaa huomioon uusimmat arviot joukkotuhoaseiden muodostamasta uhasta sekä sotilaallisessa että terrorikäytössä. Ehdotus väestön suojaamisen strategiaksi valmistui 16.12.2005, jonka jälkeen ehdotus oli laajalla lausuntokierroksella. Sisäasiainministeriö vahvisti strategian 20.11.2007.
Rakentamisen normitalkoot – turhat kustannukset kuriin oli alkusysäys väestönsuojien rakentamisen lopettamisyritykselle. Rakentajien ammattikyselyn mukaan eniten turhia rakennuskustannuksia aiheuttavat väestönsuojia koskevat vaatimukset.
Lakia muokattiin sisäasiainministeriössä lausuntojen pohjalta alkuvuodesta 2010. Pelastuslaki oli 3.6.2010 ensimmäisen kerran valtioneuvoston esittelyssä. Tähän istuntoon silloinen asuntoministeri Jan Vapaavuori toi oman rakentamisvelvoitetta (71§) koskevan versionsa. Ympäristöministeriön esittämässä lakiesityksessä lähdettiin siitä, että väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudistettaisiin siten, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta luovuttaisiin. Muutosesitys oli hyvin lyhyt, kahden sivun mittainen, ja ilman kunnon perusteluja, eikä siitä ollut ruotsinkielistä käännöstä. Toisella kerralla laki vedettiin pois valtioneuvoston listalta kaksi päivää ennen esittelyä. Kolmannella yrityskerralla 3.11.2010 Vapaavuori oli matkalla Islannissa ja sisäasiainministeri oli lomalla, mutta tuli silti valtioneuvoston esittelyyn. Keskustan Mauri Pekkarinen tuli Vapaavuorelle hätiin ja otti lain pöydälle.
Viimeinen esitys jätettiin valtioneuvoston käsittelyyn viimeisenä mahdollisena päivänä 18.11.2010. Pelastuslaki 379/2011 hyväksyttiin eduskunnassa 15.3.2011, uudistettuun lakiin tuli useita merkittäviä muutoksia. Koskaan aikaisemmin pelastusalan uudistuksen yhteydessä ei ole selvitetty turvallisuuspoliittisia lähtökohtia niin perusteellisesti kuin nykyisen lain osalta tehtiin. Vielä lain voimaantulon jälkeen käytiin tiukkaa kädenvääntöä vuonna 2013, jolloin tehtiin Kaitaisen hallitusohjelman 2011 edellyttämä selvitys, voidaanko väestönsuojien rakentaminen lopettaa kokonaan.
Sisäministeri Petteri Orpo käynnisti pelastuslain uudistamishankkeen 2016 vuoden alkupuolella, tavoitteena oli hallitusohjelman mukaisesti purkaa rakentamisen normeja esimerkiksi väestönsuojien ja pysäköintipaikkojen osalta, jotta rakentamisen kustannukset ja byrokratia kevenisivät. Onneksi sisäministeri vaihtui kesällä 2016 Paula Risikkoon, joka torppasi lakihankkeen ja näin kolmas naisministeri pelasti väestönsuojien rakentamisen.